Oodi jäälle
Olet kylmä ja hyvä niin
itsesyytösten virtaa hyydyttämään
mielen aristavaa niveltä viilentämään
jää hetkeksi sisälleni jää
sielun vuotoa seisauttamaan
ajatusten villiä laukkaa aitaamaan
Olet kylmä ja hyvä niin
sielun sinelmiä hoitamaan
jää hetkeksi sisälleni jää
kunnes sisälläni hellittää
sanapasanen 
20 tammikuun, 2011 at 12:00
”itsesyytösten virtaa hyydyttämään” on oikeastaan aika kurja säe, sillä ei kai se virta hyydy, vaan ainoastaan sen pinta jäätyy – kaikki jää lopulta pinnan alle vellomaan, mutta päällisin puolin vaikuttaa kivikovalta.
Viimeinen säe lohduttaa 🙂
TykkääTykkää
20 tammikuun, 2011 at 20:02
Hyydyttää sanan sijasta olisin tietysti voinut käyttä verbiä hillitä; niillä (verbeillä) on tietty osaa samaa tarkoittavaa aluetta. Jäästä tuntui paremmalta käyttää edellistä. Jossakin laulussa (”kulkija 16-vuotias”) mainittiin, että sellaista(kin) elämä on 🙂
TykkääTykkää
22 tammikuun, 2011 at 15:48
(:
TykkääTykkää
20 tammikuun, 2011 at 13:39
Viimeiset neljä riviä voisivat toimia yksinäänkin. Minä tykkään.
TykkääTykkää
20 tammikuun, 2011 at 20:10
Kiitos. Runon suhteen olet oikeassa: se riittäisi. Mutta paisuttelun oikeuttamiseksi pistin otsikoksi Oodi jäälle 🙂
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2011 at 11:09
Poimin sanoistasi:
”jää hetkeksi sisälleni jää
kunnes sisälläni hellittää”
Tunteet on jossain tilanteissa hyvä ”jäädyttää” hetkeksi, kunnes maltillisemmin pystyy käsittelemään……on valmis.
Monenmoista ajatusta sanasi herättää.
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2011 at 17:10
Niinhän sitä joskus kehoitetaan, että jäitä hattuun.
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2011 at 12:03
Jää jää, olin sanomassa heti runon jälkeen. Runo jäi soimaan korvaani niin.
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2011 at 17:11
Olisivathan nuo kaksi ”jäätä” sopineet oodin loppuun vielä, mutta jos jäivät muutenkin soimaan, niin aina parempi.
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2011 at 16:52
Mistä tuo yllä tietää Runotorstaiblogini?
”jää hetkeksi sisälleni jää” voidaan hauskasti ymmärtää eri tavoin
TykkääTykkää
21 tammikuun, 2011 at 17:14
Hyvä jos jotain hauskaakin. (siis kuka yllä yllättäen tietää sinun runotorstaiblogisi?)
TykkääTykkää
22 tammikuun, 2011 at 11:49
Hieno! Tykkään!
TykkääTykkää
22 tammikuun, 2011 at 12:55
Kiitos!
TykkääTykkää
23 tammikuun, 2011 at 21:51
Vahvat tunteet runossa, pidin.
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2011 at 15:23
Maria Jotunin sanoin: kun on tunteet
TykkääTykkää
25 tammikuun, 2011 at 21:43
Oodi jäälle, loistava idea. Onnistunut runo, tykkäsin hieman keinahtatelevasta rytmistä ja loppusoinnullisuudesta.
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2011 at 15:25
Jäällä on sen verran liukasta, että pakko vähän keinahdella :).
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2011 at 09:34
Soljuu kuin blues. Kitara sopisi kaveriksi 🙂
TykkääTykkää
26 tammikuun, 2011 at 15:26
Kaikessa soi blues…ja saksofoni myös.
TykkääTykkää